Ja minähän syön: mussutan, ahmin, hotkin, mässytän, pupellan, järsin ja nakerran. Ja ihan mitä vaan: pastaa, jätskiä, salaattia, hampurilaisia, päärynöitä, vanukkaita ja vaikka näkkäriä - pääasia näyttää olevan, että käsi vie suuhun jotain. En siis yhtään ihmettele, miksi kannan pariakymmentä ylimääräistä kiloa. Voin myös sanoa olevani expertti jakamaan laihdutusvinkkejä, sillä tiedän niistä huikean paljon - kuten varmasti monet ylipainoiset tietävät. Ongelma ei ole siinä mitä pitäisi tehdä, vaan miten sen saisi tehtyä?

Laitoin äsken kauniin kevätpäivän (vaikka vihaan päiviä, jolloin kaikki heiluvat iloisina ulkona..murrr) innoittamana päälleni uuden tunikan, joka näytti muutama viikko stten kaupassa oikein viehkeältä. Lähdimme miehekkeen kanssa kioskille palauttamaan vuokraelokuvaa ja meinasinpa ostaa meille kevään ekat jätskit. Vaan toisin kävi, kun näin oman kuvajaiseni kioskin lasiovesta: kuka tuo järkyttävä porsas oikein on?! Minä??!! Eipähän tarvittu jätskejä, enkä enää toiste erehdy laittamaan nättejä tunikoita ylle.