Kiitos kannustavista kommenteista! Hipsin varovaisesti katsomaan montako kiihkoilijaa olin suututtanut, mutta yllätyinkin iloisesti :) Hyvin minun tapaistani alkaa jälkikäteen katua sitä että julkaisin oman mielipiteeni, pelkäsin jopa viestiä sääntöjen vastaiseksi. Uskonto on yksi niistä muutamista asioista, joissa pidän kantani - harmi vain että se on niin tulenarka aihe.

Ulkona sataa ja mieleni lepää. On helpompaa olla kun kaikkialla on ihan oikeasti harmaata, eikä vain minun pääni yllä. Aion kävellä pienen rauhoituslenkin ja tavata iltapäivällä erään ihmisen teen merkeissä. Saa nähdä monta rauhoittavaa menee. Tämä sosiaalinen tapahtuma on ensimmäiseni puoleen vuoteen. En odota ihmeitä, kunhan pysyn tolpillani enkä sekoile kaikkien nähden.

Päänvaivaa aiheuttaa vain se, etten muista kuinka kahviloissa käyttäydytään. Mistä saan kupin ja teen ja sokeripalan? Entä jos en tiedä missä maksaa? Mitä jos kaikki huomaavat minun olevan oudossa tilanteessa? Toivottavasti seuralaiseni auttaa näyttämällä mallia. Ja ennen kaikkea ymmärtää.

Toivottavasti en haukannut liian suurta palaa kerralla. Jännittää.